<<<

Vieno Orre Arten perustaminen ja toimintaa 1960-luvulla Vuonna 1924 perustetun Turun Taiteilijaseuran jäsenmäärä oli 50-luvun lopulla paisunut sellaiseksi, että sen toiminta oli etupäässä muodollista. Se oli tietynlainen poikkitaiteellinen yhdistys, jossa valtaenemmistön muodostivat eri taiteenalojen harrastelijat. Pelkästään kuvataiteilijain ryhmään kuului yli 200 jäsentä. Tämä johti lopulta tilanteeseen, että ammattitaiteilijoilla ei ollut oikeastaan mitään tekemistä taiteilijaseuran nimeä kantavassa yhdistyksessä. Kuvataiteilijat tunsivat tarvetta luoda olosuhteet, missä voisi harjoittaa ammattia edes tyydyttävästi. Näyttelytiloja ei ollut riittävästi, työtiloista puhumattakaan. Turun kaupungin tuki kuvataiteelle oli vähäinen. Tästä johtuneet ja pitkään jatkuneet ristiriitaisuudet johtivat lopulta hajaannukseen, mikä saavutti huippunsa vuonna 1959. Tällöin 38 aktiivitaiteilijaa perusti erillisen yhdistyksen ottaen nimekseen Turun kuvataiteilijat ry. Tarkoituksena oli ryhtyä korjaamaan niitä puutteita, mitä jälkeenjääneisyys oli aiheuttanut. Uudistuksia kaivattiin nopeasti. Kuitenkin lähtivät hankkeet liikkeelle kovin hitaasti. Oltiin kokemattomia luomaan kaikkia tyydyttävää yleissuunnitelmaa. Osa taiteilijoista näki ensiarvoisen tärkeänä, että Turkuun saadaan ateljeetalo. Kuvataiteilijoiden keskuudessa tämä johti uuteen hajaannukseen. 14 taiteilijaa erosi Turun kuvataiteilijat ry:stä ryhtyäkseen ajamaan ateljeetalohanketta, ja perustivat oman yhdistyksensä, mikä sai nimen ARTE. Yhdistyksen perustamisen jälkeen siihen liittyi lisää jäseniä, ja ateljeetaloasiaa lähdettiin toteuttamaan. Tähän mukaan pyydettiin Turun Taideyhdistys ja Turun kuvataiteilijat. Yhteiset ponnistelut johtivatkin tulokseen kun tavoite toteutui ateljeetalon valmistuttua Turkuun vuonna 1968. Otto Mäkilän kuoleman jälkeen oli Ryhmä 9 näyttelytoiminta tyrehtynyt. Turun kuvataide jäi sivuun taiteen valtaväyliltä. Niinpä myös tätä epäkohtaa lähti ARTE korjaamaan ja vilkas näyttelytoiminta lähti käyntiin. Vuonna 1961 oli näyttely Helsingin taidehallissa ja samana vuonna Lahdessa ja Turussa. Vuonna 1963 oli vuorossa Göteborg ja vuonna 1964 Madrid. ARTEn toiminta oli pääasiallisesti käytännöllistä. Jäseniä ei sitonut yhteen mikään tietty aatesuunta. He olivat miltei kaikki jo varttuneita ja jokaisella oli oma näkemyksensä taiteesta ja sen tekemisestä. Nuortumista jäsenistöön kaivattiin. 1970-luvun alussa alkoikin ARTEen liittyä nuoria, uransa alussa olevia taiteilijoita. Tämä toi uudenlaista ilmettä ARTEn toimintaan. Tehtävät ja hallinto siirtyivät vähitellen nuoremmille, sillä perustajajäsenien keskuudessa olivat väsymisen merkit jo selvästi näkyvissä. Heidän osaltaan pääasialliset tavoitteet oli saavutettu ja ARTEn tulevaisuus jäi nuorten varaan.        <<<