<<<

Taiteilija 2/2003/ teksti: Esko Vesikansa Taiteilijatalo Turkuun ? Turun Jokikadun kiinteistön tulevaisuus etenee kohti päätöksentekoa. Vuosia kaupungin tilapäisvuokralaisina olleet taiteilijat ja taiteilijayhdistykset odottavat toiveikkaina Jokikadun taiteilijatalohankkeen varmistumista tai kuvataidetta monipuolisemman "Turun Kaapelin" toteutumista. Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö ehdottaa Turun kaupungin tilaamassa soveltuvuusselvityksessä Jokikadulle Tuomaanrantaan kunnostettavaksi taiteilijataloa.

Jokikatu 2-6 vanhat teollisuusrakennukset ovat olleet vailla vakituista käyttöä Pyrkijän polkupyörätuotannon jälkeen. Aurajoen rannassa, kilometrin verran Tuomiokirkosta yläjuoksulle päin olevalla tontilla on 7 eri ikäistä teollisuusrakennusta kiinni toisissaan, kerrosalaa on yli 6.000 neliömetriä. Vailla pitkäjänteistä hoitoa olleet rakennukset ovat osin huonossa kunnossa mutta osa rakennuksista on perustoiltaan ja rakenteiltaan verrattain käyttökelpoisia. Vanhin osa, entinen pirtutehdas on 1800-luvulta ja uusin Pyrkijän tehdasrakennus 1950-luvulta. Kiinteistö on Turun kaupungin omistuksessa. Kokonaisuuden historiallisen kerrostuneisuuden vuoksi rakennuskokonaisuutta on ehdotettu suojeltaviksi. Modernin Turun tekijät haluaisivat rakentaa kaupungin sisääntuloon Helsingintielle ja Tuomaansillalle näyttäviä ja nykyaikaisia rakennuksia ja ovat valmiit purkamaan vanhat talot. Tilalle on ajateltu sekä työtila- että asunrakentamista. Jokikadun kiinteistöön on vuosien mittaan muodostunut 30 taiteilijan yhteisö. Eri rakennuksissa on Turun Taiteilijaseuran koulutustila ja yksittäisateljeita, Turun Taidegraafikkojen grafiikanpaja, kuvanveistäjien Jöötin valimo, Titanikin taiteilijoiden ja muidenkin yksittäisten kuvataiteilijoiden ateljeita yhteensä runsaat tuhat neliömetriä. Tilat on vuokrattu tilapäisesti, ne on otettu käyttöön osittaisin väliseinin, minkäänlaisia peruskorjauksia taloissa ei ole tehty. Mutta - kiitos Turun kaupungin vuokratuen - vuokrat ovat edulliset ! Jokikadun tulevaisuudesta vallinnut epätietoisuus ja erimielisyys on jatkunut jo vuosia. Viime kesänä kaupungin tilalaitos päätti myydä tontin ja rakennukset. Taiteilijat ja teollisen kulttuuriperinnön puolustajat vastustivat suunnitelmia. Kaupunginhallitus vihelsi pelin poikki syyskuussa ja päätti selvittää ainakin joidenkin rakennusten säilyttämisen ja tulevan kulttuurikäyttömahdollisuuden. Ateljeesäätiön soveltuvuusselvitys Turun kaupunki ja Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö sopivat alkuvuodesta, että säätiö laatii selvityksen kahden Tuomaansillan kupeessa olevan rakennuksen soveltuvuudesta kuvataiteilijoiden käyttöön ja arvioi korjauskustannukset. Kaupungin tilaama selvitys valmistui toukokuussa. Selvityksen arkkitehtityön on tehnyt Kari Linkala Arknova Oy:ssä, säätiössä selvitystyöstä on vastannut Esko Vesikansa. Vanhaan pirtutehtaaseen (selvityksessä rakennus A) saisi selvityksen mukaan noin 1.100 työtilaneliötä. Suunnitelmassa taloon on sijoitettu Jokikadun nykyiset kuvataidetoiminnot: grafiikan paja, valimo, koulutustila ja yksittäiset yhden tai parin-kolmen taiteilijan työhuoneet. Kaikkien Jokikadulla nyt olevien taiteilijan tilantarve ei suunnitelmassa toteutuisi, eikä ratkaisu toisi talon ulkopuolisille taiteilijoita helpotusta työtilaongelmiin. Vanhan ja osin huonokuntoisenkin rakennuksen kunnostaminen kuvataiteilijoille riittävään kuntoon maksaisi runsaat 500.000 euroa eli 250-270 euroa työtilaneliötä kohden.

Viereinen 1950-luvun tehdasrakennus (B-rakennus) on paremmassa kunnossa. Nelikerroksisen rakennuksen kolmessa kerroksessa on nyt taiteilijatiloja, osa talosta on tyhjillään. Rakennukseen on suunnitelman mukaan saatavissa runsaat 2.200 työtilaneliötä, mikä on enemmän kuin tällä hetkellä ilmennyt kuvataiteilijoiden tilantarve. Suunnitelma sisältää vaihtoehtoisia tilankäyttöjä ja vielä "vapaita" tiloja. Rakennukseen olisikin tulossa muiden alojen turkulaistaiteilijoita täyttämään "tyhjiä" tiloja (kirjailijoita, tanssin harjoitustila ….). Talon suuren runkosyvyyden vuoksi yksittäiset huonetilat ovat verrattain suuria, joten moni kuvataiteilija joutuisi jakamaan huoneensa kollegansa kanssa. Vaatimattoman varustetason korjauskustannukset on arvioitu 650.000 euroksi eli runsaat 200 euroa työtilaneliötä kohden. Turun kulttuuritoimijoiden keskusteluissa on saanut tuulta myös ajatus koota Jokikadulle eri taiteenalojen "Turun Kaapeli". Jo A- ja B- rakennukset yhdistettynä toisivat melkoisen lisätilan Turun taiteelle, tarjolla olisi noin 3.300 työtilaneliötä eli suunnilleen Vallilan taiteilijatalon verran. Yhdistettyyn rakennukseen saataisiin hyvin tilat niin kuvataiteilijoille kuin muidenkin alojen toimijoille. Kummankin rakennuksen korjauskustannukset perustuvat suunnitelmaan niiden kunnostamisesta pääasiassa kuvataiteilijakäyttöön, ja sen mukaisesta vaatimattomasta perustasosta. Mikäli rakennukset haluttaisiin kunnostaa muuhun käyttöön, tulisivat kustannukset nousemaan. Samoin kustannuksia nostavat esim. mahdolliset maaperän puhdistamiset ja ympäristön kohentamiset sekä naapurirakennusten mahdollisesta purkamisesta aiheutuvat lisätyöt. Taiteilijatalosuunnittelun yhtenä lähtökohtana on ollut tilojen vuokraaminen taiteilijoille kohtuuhinnalla. Mikäli tilat kunnostetaan suunnitelman mukaan pysyviksi taiteilijatiloiksi, on Jokikadun taiteilijoilla edessään ilmeinen vuokratason nousu, ainakin jos kaupungin vuokratuki vähenee tai loppuu. Turkulaisten taiteilijoiden kannalta on ylärajaksi asetettu keskimäärin neljän euron kuukausineliövuokra. Tällä vuokralla ei pystytä osallistumaan kiinteistön peruskorjauskustannusten kattamiseen, vaan ne jäisivät kokonaan Turun kaupungin ja mahdollisen valtionavun varaan. Taiteilijataloksi yksi tai kaksi rakennusta Selvityksen perusteella ateljeesäätiö ehdotti Turun kaupungille ainakin A-rakennuksen kunnostamista kaupungin omistamaksi kuvataiteilijoiden taloksi. Rakennuksen ylläpito voisi jäädä Turun kaupungin tai jonkin turkulaisen organisaation vastuulle, mutta myös ateljeesäätiö voisi ottaa sen hoitoonsa. Taloon mahtuisivat lähes kaikki nyt Jokikadulla työskentelevät taiteilijat, mutta uusille taiteilijoille ratkaisu ei tarjoaisi kasvunvaraa. Vaihtoehtona ateljeesäätiö ehdotti molempien A- ja B-rakennusten kunnostamista. Näin saataisiin tiloja myös muille kuin jo nyt Jokikadulla oleville kuvataiteilijoille. Lisäksi talosta riittäisi tiloja myös muiden alojen taiteilijoille ja vaikkapa gallerialle. Ateljeesäätiö rajasi oman mahdollisen ylläpitovastuunsa tässä vaihtoehdossa vain kuvataiteilijoiden tiloihin, muiden tilojen hallinta pitää suunnitella erikseen. Pallo on Turun kaupunginhallituksella Ateljeesäätiön ehdotukset palauttivat pallon Turun kaupunginhallitukselle. Edessä on kunnallispoliittinen arviointi: nähdäänkö Jokikadun rakennukset säilyttämisen arvoisiksi ja haluaako Turun kaupunki edistää kuvataiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ? Esko Vesikansa <<<