<<<veks

TURUN KAUPUNKI § Kokouspvm Asia 1 Kiinteistölautakunta 373 05.06.2002 2 Tl Kiinteistölautakunta 386 12.06.2002 1 Tl Kiinteistölautakunta 426 19.06.2002 1 Tl Kaupunginhallitus 796 02.09.2002 16 Kj Kaupunginhallitus 820 09.09.2002 5 Kj ________________________________________________________________________________ 1945-2000 (642) Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu Jokikatu 2-6 kiinteistön myyntipäätös Tiivistelmä: Kiinteistölautakunnan päätettyä 18.4.2001 § 231 hyväksyä kohteen Jokikatu 2 - 6 myynnin ja annettua toimeksi tilalaitokselle ja mittaus- ja tonttiosastolle kohteen myyntivalmistelun, kaupunginjohtaja otti päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tätä ennen on tehty rakennussuojelulain mukainen esitys Jokikatu 2 - 6:n entisten teollisuusrakennusten suojelemisesta. Kiinteistölautakunta on asian jatkokäsittelyn pohjaksi tehnyt uuden esityksen, jossa suojelunäkökohta otetaan jossain määrin huomioon. Klk § 373 Tilalaitos /Marko Selin 6.6.2002: TAUSTAA Tilalaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että kaupungin perustoiminnoilla on käytössään asianmukaiset tilat. Kaupungin perustoimintojen lisäksi Tilalaitos on vuokrannut hallinnassa oleviaan tiloja myös erilaisille yrityksille ja yhteisöille, mutta kaupungin omat hallintokunnat ovat etusijalla Tilalaitoksen toiminnassa. Kaupungin ulkopuolisille toimijoille on vuokrattu pääasiassa tiloja, joita ei enää ole tarvittu kaupungin omaan käyttöön tai maanhankinnan kautta kaupungin omistukseen siirtyneitä rakennuksia/toimitiloja, joita ei alunperinkään ole tarkoitettu kaupungin omaan käyttöön. Tällaiset vuokraukset ovat olleet tarkoitetut enemmän tai vähemmän väliaikaisiksi ratkaisuiksi, koska hallinnassa olevat tilat on haluttu pitää mahdollisimman tehokkaassa käytössä myös sillä välin, kun on haettu ratkaisua rakennusten tai maapohjan lopulliseen kohtaloon. Rakennusten osalta tavoitteena on ollut, että huonotuottoisista ja kaupungin omalle toiminnalle tarpeettomiksi käyneistä tiloista pyritään pääsemään myymällä eroon. Joistain poikkeuksellisista syistä, jotka ovat lähinnä liittyneet kaavallisiin ratkaisuihin, on kaupungin omistukseen kuitenkin jäänyt rakennuksia, jotka eivät ole kaupungin oman toiminnan käytössä. Pääperiaatteena on kuitenkin ollut, ettei kaupungin ulkopuoliseen toimijoiden kanssa ole tällaisissakaan tapauksissa ryhdytty mittaviin peruskorjaushankkeisiin. Tämä lähinnä siitä syystä, että Tilalaitoksen käytössä olevat rajalliset resurssit on haluttu kohdentaa kaupungin perustoimintojen käytössä olevien toimitilojen kunnostukseen (koulut, päiväkodit ym.), joita rasittaa suuri korjausvelka. Kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta hyväksyi 12.4.2000 Tilalaitoksen rakennusten myyntistrategian perusteet ja myyntien periaatteet. Taustana myyntistrategian hyväksyttämiselle oli, että kaupunginvaltuusto oli vuoden 2000 budjettia hyväksyessään asettanut Tilalaitokselle erittäin haasteellisen rakennusten myyntitavoitteen ja Tilalaitos halusi määritellä ne periaatteet jolla rakennuksia tullaan luopumaan. Tilalaitos oli vuonna 1999 sille laaditun strategian mukaisesti ryhmitellyt omaisuutensa purettaviin, myytäviin, kehitettäviin sekä ydintoimintaa palveleviin rakennuksiin. Hyväksyessään myyntistrategian 12.4.2000 kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta samalla hyväksyi esityksen oheismateriaalina olleen luettelon niistä rakennuksista, joista lähivuosina tullaan luopumaan joko myymällä tai purkamalla. Tämän jälkeen Tilalaitos on vuosittain tuonut kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan/kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi luettelon niistä kohteista, joiden osalta ryhdytään myyntiponnisteluihin ko. vuonna. Jokikatu 2-6 oli eräs niistä isoimmista myytävistä kohteista, joka oli kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan v. 2000 hyväksymällä tulevien vuosien myyntilistalla. 18.4.2001 kiinteistölautakunta hyväksyi listan v. 2001 myytävistä rakennuksista ja antoi toimeksi Tilalaitokselle ja mittaus- ja tonttiosastolle listassa mainittujen kiinteistöjen myyntivalmistelun. Jokikatu 2-6 kuului tähän myytävien kohteiden listaan. Myyntiperiaatteiden mukaisesti Jokikatu 2-6 oli kypsynyt myyntikelpoiseksi, koska kesän 2001 jälkeen Jokikatu 2-6:ssa ei enää ollut kaupungin omaa toimintaa sen jälkeen, kun kaupunginkirjaston kirjavarasto muutti sieltä pois. Kaupunginjohtaja kuitenkin päätti ottaa Jokikatu 2-6 kokevan myyntiasian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, jotta asiaa voitaisiin harkita vielä ennen konkreettisiin myyntitoimenpiteisiin ryhtymistä. Perusteluina menettelylle olivat alueen kaavoituksellinen tilanne, tehty suojeluesitys sekä asiaan liittyvä kulttuuripoliittinen keskustelu. Kaupunginjohtajan perustelut nivoutunevat kaikki yhteen asiaan. Arte ry, Jöötti ry ja Turun taidegraafikot ry tekivät Jokikatu 2-6:n entisistä tehdasrakennuksista rakennussuojelulain mukaisen suojeluesityksen keväällä 2000. Suojeluhankkeen käynnistäjät ovat taiteilijayhdistyksiä ja itse yhdistyksillä tai heidän jäsenillään on vuokrattuna tiloja Jokikatu 2-6:sta. Suojeluesitystä ryhdyttiin ajamaan sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, että kaupunki pyrkii myymään kohteen pois omistuksestaan. Yhdistysten tavoitteena lienee ollut, että ainakin nykyiset taiteilijavuokralaiset saisivat jäädä edelleen tiloihin toimimaan. Taitelijoiden lisäksi rakennuksissa ovat vuokralaisina tällä hetkellä työttömien yhdistys, harrastusyhdistyksiä sekä erilaisia pienyrittäjiä. Taiteilijavuokralaiset ovat useaan otteeseen vaatineet, että koko Jokikatu 2-6 kiinteistö tulisi osoittaa taiteilijoiden työtiloiksi ja he ovat jopa tiedotusvälineissä ryhtyneet kutsumaan Jokikatu 2-6:tta "taiteilijataloksi", jota se ei ole varsinaisesti koskaan ollut. Jokikadulla on n. 6.838 m2 tilaa, josta taiteilijavuokralaisten käytössä on tällä hetkellä 1.237 m2. Taiteilijayhdistykset olivat siis tehneet rakennussuojelulain mukaisen suojeluesityksen 5.4.2000. Museovirasto antoi lausuntonsa suojeluesityksestä 25.1.2001. Lausunnossa museovirasto puolsi kohteen suojelua ja esitti, että suojelu toteutettaisiin ensisijaisesti rakennuslain (kaavallisin) keinoin. Museovirasto ehdottikin, että kohde osoitetaan asemakaavassa säilytettäväksi rakennukseksi. Mikäli näin ei toimita, on perusteltua harkita suojelua rakennussuojelulain nojalla. Museovirasto esitti, että mahdolliset rakennussuojelulain mukaiset suojelumääräykset koskisivat rakennusten ulkoasua, savupiippua ja tontin betonisia pengerrakennelmia. Suojelu ei ole esteenä ympäristöön hyvin sovitetulle täydennysrakentamiselle. Lounais-Suomen ympäristökeskus pyysi 31.1.2001 kaupunginhallitusta hankkimaan asiassa (Jokikatu 2-6 tehdasrakennusten suojelu) kaupunginvaltuuston lausunnon sekä selvittämään, onko suojeluesityksen tarkoittamat rakennukset mahdollista suojella kaavalla. Asiakirjat pyydettiin palauttamaan 30.3.2001 mennessä. Kaupunginhallitus/Juhani Määttä pyysi 8.2.2001 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausuntoa Jokikatu 2-6:den suojeluasiassa. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta antoi 24.4.2001 lausunnon kaupunginhallitukselle Jokikatu 2-6 suojeluasiassa. Lausunnossa todetaan, että lautakunta ymmärtää rakennuskohteen suojelutarpeen, kunhan toimenpiteillä ei estetä kaupunkikuvan eheyttämiseen tähtääviä muutoksia. Alueelle voidaan lautakunnan mielestä laatia kaavamuutos, jossa entiset teollisuusrakennukset suojellaan ja tontille osoitetaan rakennusoikeutta täydentävää ja eheyttävää rakentamista varten. Turun maakuntamuseo antoi 14.3.2002 Tilalaitoksen pyynnöstä lausunnon Jokikatu 2-6:den kulttuurihistoriallisesta arvosta. Maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että tontin rakennuskanta on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja siitä syystä kohteen säilyttäminen ja suojelu tulee selvittää maankäyttö- ja rakennuslain säädösten nojalla asemakaavan muutoksen yhteydessä. Kaupunginhallitus ei ole vielä virallisesti käsitellyt Tilalaitoksen v. 2001 tekemää ja kiinteistölautakunnan hyväksymää Jokikatu 2-6:n myyntiehdotusta. RAKENNUSTEN NYKYKUNTO Tilalaitos on teettänyt peruskuntoarvion kohteesta keväällä 2001. Tekijänä on ollut Arccon-Suunnittelu Oy. Kuntoarvion mukaan rakennus on erittäin huonossa kunnossa. Rakennukseen ei ole vuosikymmeniin tehty korjauksia rakenteiden ja varusteiden osalta. Merkittävimpiä peruskorjaustöitä ovat mm. perustusten korjaus lisäpainumien estämiseksi, julkisivujenkorjaus, LVI- ja sähköjärjestelmien uusiminen sekä lukuisa joukko muita merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Kuntoarviossa on kiireellisten korjausten kustannuksiksi arvioitu 20.015.000 mk (3.366.281 €), joka tekee n. 3.000 mk/m2. Mikäli kiinteistö muutetaan korkeatasoiseksi toimisto- ja liiketilaksi ja rakennetaan tarvittavat autopaikat, niin lisäkustannukset ovat edellä mainitun 20 Mmk:n lisäksi n. 28 Mmk eli yhteensä 48 Mmk. Rakennusten tekniset laitteet (LVI ym.) ovat siis elinkaarensa lopussa. Kriittisempiä kohteita ovat lämmitysjärjestelmän osat, joiden rikkoutuminen olisi riski kohteen vähäisimmällekään käytettävyydelle. Toisaalta, mikäli lähdetään laajemmin puuttumaan nykyiseen teknisiin järjestelmiin, tarvitaan rakennuslupa. Rakennusluvan myötä teknisille järjestelmille asetettavat vaatimukset kasvavat huimasti. Kaupungilla ei ole tällä hetkellä varaa ryhtyä mittaviin panostuksiin kohteessa. Vähäisetkin panostukset ovat pois muilta kaupungin omassa käytössä olevilta tiloilta (päiväkodit, koulut ym.). RAKENNUSTEN VUOKRALAISET Vuoteen 1998 asti rakennusten pääasiallisena käyttäjänä oli Turun kaupungin työtuvat. Työtuvat muuttivat tiloista pois, koska ne olisivat vaatineet nykyaikaistamista. Toiminnallisten muutostöiden lisäksi olisi ollut välttämätöntä suorittaa laajempaa peruskorjausta, joka olisi tullut äärettömän kalliiksi. Ratkaisuksi löydettiin työtuville uudet tilat Itäharjulta, jotka olivat heidän käyttötarkoitukseensa sopivammat ja korjauskustannuksiltaan edullisemmat. Osa entisistä tehdasrakennuksista purettiin pois uuden Helsinginkadun tieltä ja alue jäi ikään kuin odottamaan uutta heräämistään. Tilalaitos ryhtyi ottamaan työtuvilta vapautuneisiin tiloihin mm. erilaisia yhdistyksiä ja yrityksiä vuokralaisiksi, koska tiloja ei haluttu pitää tyhjillään ja tuottamattomana sillä välin, kun pohdittiin rakennusten lopullista kohtaloa. Nykyisistä vuokralaisista iso osa on tiennyt vuokrasopimusta solmiessaan, että vuokrasuhde tulee mitä todennäköisemmin olemaan maksimissaan vain muutaman vuoden mittainen. Helsinginkadun kaavan vahvistamisen yhteydessä v. 1999 Jokikatu 2-6:den kiinteistön kaava muutettiin liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Aikaisemmin asemakaava merkintä oli ollut T-42, jonka mukaan kortteliin sai rakentaa tehdasrakennuksia. Nykyiseen asemakaavaan perustuen voidaan kiinteistön todeta olevan tällä hetkellä mahdollisuuksiinsa nähden "toisarvoisessa" käytössä. Kohteessa ei siis enää ole kaupungin omaa toimintaa. Nykyisinä vuokralaisina ovat työttömien yhdistys, taiteilijoita, harrastusyhdistyksiä sekä erilaisia pienyrittäjiä. Mikäli talo päätetään myydä, kaupungilla ei ole mitään suorannaista velvollisuutta järjestää nykyisille vuokralaisille korvaavia tiloja. Joillekin vuokralaisille pystytään kuitenkin osoittamaan korvaavat tilat. Taiteilijavuokralaisten kanssa on käyty alustavia neuvotteluja korvaavien tilojen osoittamisesta. Taiteilijavuokralaiset eivät ole kuitenkaan osittaneet suurta muuttohalukkuutta tarjottuihin tiloihin, vaan ovat pitäneet nykyisiä tilojaan ensisijaisena vaihtoehtona. Viimeksi 22.5.2002 pidettiin taiteilijavuokralaisten kanssa neuvottelu Jokikadun tila-asioista kaupunginjohtajien johdolla. Neuvotteluissa nousi esiin ehdotus, että Jokikadun tontin jakamista kahteen osaan pitäisi harkita. Rakennusoikeutta omaava osa tontista voitaisiin myydä ja esim. vanhin osa tehdasrakennuksesta säilyttää. Taiteilijat jäisivät mielellään tähän säilytettävään osaan ja he olisivat halukkaita ottamaan sen myös omistukseensa esim. säätiön kautta. Säätiö vastaisi tällöin rakennuksen hallinnoinnista, korjauksista ja muusta ylläpidosta. Tilalaitoksella on tällä hetkellä tarjota useissa eri kohteissa taiteilijoiden käyttöön sopivia tiloja. Uusimpana näistä entiset Masina-projektin käytössä olleet tilat Sepänkadulla sekä lisäksi taiteilijakäyttöön sopivia vapaita tiloja on esim. Kalevantiellä KAAVATILANNE JA KOHTEEN KEHITTÄMINEN Rakennukset sijaitsevat tontilla, joka on vanha teollisuusrakennusten korttelialuetta. Helsingintien kaavan laatimisen yhteydessä korttelin kaavamerkintä muutettiin liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY). Rakennustehokkuusluku e on 1,5 ja suurin sallittu kerrosluku 4. Tontista saa rakentaa 50 % tontin pinta-alasta. Tontin pinta-ala on 11.641 m2, joten rakennusoikeutta on 17.462 kem2, josta on käytetty 7.641 kem2 rakennuspiirustusten mukaan. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on todennut lausunnossaan 24.4.2001, että alueelle voidaan lautakunnan mielestä laatia kaavamuutos, jossa entiset teollisuusrakennukset suojellaan ja tontille osoitetaan rakennusoikeutta täydentävää ja eheyttävää rakentamista varten. 27.5.2002 pidettiin Jokikadun kiinteistöstä neuvottelu, johon osallistuivat ympäristöministeriön, museoviraston, ympäristökeskuksen, maakuntamuseon, ympäristö- ja kaavoitusviraston, Kiinteistölaitoksen ja Tilalaitoksen edustajat sekä apulaiskaupunginjohtaja. Valtion edustajien taholta tuotiin esiin, että heille mieluisin vaihtoehto olisi, jos jokivarren yhtenäinen rakennusmassa säilytettäisiin. Tällöin voitaisiin rataa lähimpänä olevan rakennuksen uudempi osa purkaa. Kohteen rakennussuojeluprosessi on siis vielä kesken. Mikäli rakennukset tai osa niistä päätetään suojella, niin todennäköisesti kohteen houkuttelevuus myyntimarkkinoilla on tämän jälkeenkin vielä varsin korkea. Tämän hetkisessä asussaan rakennus ei ole kovinkaan edustavassa kunnossa ja sen voi sanoa jopa rumentavan merkittävän sisääntuloväylän Aurajokimaisemaa. Jotta kohteen kehittämisessä päästäisiin eteenpäin, on Tilalaitos teettänyt kohteesta tontinkehittämissuunnitelmat (asemakaavavaihtoehdot) Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:llä. Suunnitelmissa on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja peruskorjaus/purku/lisärakennusoikeus/uudisrakentaminen -näkökulmista. Suunnitelmien valmistuttua on pyydetty Catella kiinteistökonsultointi Oy:ltä arviot eri vaihtoehtojen todennäköisistä myyntihinnoista. Catella on arvioinut käyväksi velattomaksi markkina-arvoksi suuruusluokkaa 2.790.000 - 6.500.000  riippuen suojelun laajuudesta ja käyttötarkoituksesta. Markkina-arvolla tarkoitetaan sitä todennäköistä velatonta kauppahintaa, joka kohteesta olisi arviointihetkellä tehtävällä vapaaehtoisella kaupalla saatavissa. Hinta-arvioissa on otettu huomioon tarvittavat purkukustannukset, mutta mahdollista maa-alueen saastumista ei ole huomioitu hinta-arvioissa. Arvioinnissa on huomioitu suojellut rakennukset ja niistä saatava hinta markkinoilla verrattuna vastaaviin kohteisiin Turun alueella. Lisäksi on huomioitu asemakaavavaihtoehtoihin jäävä käyttämätön uudisrakennusoikeus. Kehittämisvaihtoehdoista esitetään A-malli, jossa on toimistorakennuksia ja B-malli, jossa on puoliksi toimisto- ja puoliksi asuinrakennuksia. Vaihtoehdosta 3 esitetään lisäksi C-malli, jossa on pelkästään asuinrakennuksia. Vaihtoehto 1 (vanhat tehdasrakennukset pääosiltaan säilytetty) Vaihtoehdossa 1 rakennukset ovat pääosiltaan säilytetty. Pohjoisosan rakennuksesta 50-luvulla rakennettu jatko-osa on purettu. Tontin tehokkuusluku e on nostettu 2,0:aan, jolloin rakennusoikeutta on yhteensä n. 24.250 kem2. Säilytettävää kerrosalaa on n. 5.650 kem2, jolloin uudisrakentamiseen voidaan käyttää 18.600 kem2. Oheismateriaalissa 1 on esitetty havainnekuva vaihtoehdosta 1. 1 A) asemakaava: liike- ja toimistorakennuksia Markkina-arvo 2.790.000 1 B) asemakaava: 50 % liike- ja toimistorakennuksille 50 % asumiselle Markkina-arvo 3.720.000 Vaihtoehto 2 (vanhin osa tehdasrakennuksesta säilytetty) Vaihtoehdossa 2 vanhin osa tehdasrakennuksesta on säilytetty ja muut osat purettu. Tontin tehokkuusluku e on nostettu 2,1:een, jolloin rakennusoikeutta on yhteensä n. 24.800 kem2. Säilytettävää kerrosalaa on n. 1.600 kem2, jolloin uudisrakentamiseen voidaan käyttää 23.200 kem2. Oheismateriaalissa 2 on esitetty havainnekuva vaihtoehdosta 2. 2 A) asemakaava: liike- ja toimistorakennuksia Markkina-arvo 3.640.000 2 B) asemakaava: 50 % liike- ja toimistorakennuksille 50 % asumiselle Markkina-arvo 4.800.000 Vaihtoehto 3 (vanhat tehdasrakennukset purettu kokonaan) Vaihtoehdossa 3 vanhat tehdasrakennukset on purettu kokonaan pois. Tontin tehokkuusluku e on nostettu 2,2:een, jolloin rakennusoikeutta on yhteensä n. 26.000 kem2. Rakennusoikeus on käytettävissä kokonaan uudisrakentamiseen. Oheismateriaalissa 3 on esitetty havainnekuva vaihtoehdosta 3. 3 A) asemakaava: liike- ja toimistorakennuksia Markkina-arvo 3.900.000 3 B) asemakaava: 50 % liike- ja toimistorakennuksille 50 % asumiselle Markkina-arvo 5.200.000 3 C) asemakaava: asuinrakennuksia Markkina-arvo 6.500.000 Taloudelliselta kannalta katsottuna kaupungille edullisin vaihtoehto olisi 3 C, jossa kiinteistö myytäisiin purettuna ja kaavalla, joka sallii asuinrakennuskäytön. Toiseksi edullisin vaihtoehto on 3 B, joka edellyttäisi myös nykyisten rakennusten purkamista. Säilyttävistä vaihtoehdoista edullisin on vaihtoehto 2 B, jolloin vanhin rakennusosa säilytettäisiin ja kaavassa olisi tontin käyttötarkoitus osoitettu puoliksi liike- ja toimistorakennuksille ja puoliksi asuinrakennuksille. Tämä vaihtoehto tukee taiteilijayhdistysten näkemystä siitä, että tontti jaettaisiin kahteen osaan ja säilytettävä rakennusosa voitaisiin luovuttaa esim. säätiön hallintaan, joka huolehtisi jatkossa rakennuksesta. Vanhat tehdasrakennukset pääosin säilyttävistä vaihtoehdoista on 1 B, jossa on sekä liike- ja toimistokäyttöä että myös asuinkäyttöä, taloudellisesti parempi. Vaihtoehto 1 A, jossa vanhat tehdasrakennukset pääosin säilytetään ja kaavassa sallitaan vain liike- ja toimistokäyttö, on nyt esitettävistä vaihtoehdoista taloudellisessa mielessä kaikkein huonoin. Kummatkin vaihtoehdoista 1 tukevat valtiovallan 27.5.2002 suoritetussa katselmuksessa esittämiä suojelunäkökohtia. MYYNTIPÄÄTÖS Kaupunginhallitus teki 29.4.2002 päätöksen kaupungin talouden vakauttamisesta. Päätöksessä todetaan mm., että tavoitteena on luopua vähintään 5.000 m2:stä toimitilaa vuosittain ja että Tilalaitoksen tulee säilyttää tuloutuksensa myymällä tai vuokraamalla hallintokunnilta vapautuvat tilat. Tilalaitokselle on asetettu talousarviossa/taloussuunnitelmassa haasteelliset rakennusten myyntitavoitteet. Pelkästään pienten omakotikohteiden myynneillä Tilalaitos ei pysty saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Jokikadun kiinteistö on yksi merkittävimmistä kokonaisuuksista, jotka ovat myytävissä lyhyellä aikavälillä. Jokikatu 2-6:n myynnistä on mahdollista saadaan huomattavat myyntitulot kaupungille ja samalla vältetään väistämättä nopeasti edessä olevat rakennusten teknisten järjestelmien huomattavan kallis korjaustyö. Jokikadun kiinteistön myyminen edistää myös Tilalaitoksen korjausvelan kiinniottamista, koska myyntituloista saadaan rahaa kaupungin omassa käytössä olevien tilojen kunnostuksiin. Jokikadun kiinteistön myyntipäätös voidaan tehdä mahdollisesta suojelupäätöksestä huolimatta. Samoin myyntipäätös voidaan tehdä nykyisellä kaavatilanteella. Myyntipäätös ei ole esteenä sille, että kohdetta voidaan vielä kehittää kaavallisesti haluttuun suuntaa. Myyntipäätös tukisi Tilalaitoksen strategisia tavoitteita: luovutaan tarpeettomiksi käyneistä tiloista, myyntituloista rahaa kunnossapitoon, korjausvelan pienentäminen, keskittyminen kaupungin oman palvelutuotannon tilojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Myyntipäätös antaisi myös tiettyä uskottavuutta kaupungin talouden vakauttamisen linjauksiin. Kuten edellä on todettu, on Jokikadun kohteessa odotettavissa lyhyellä aikavälillä mittavat peruskorjaustyöt. Tilalaitoksella ei ole mahdollisuutta rahoittaa tällaisia peruskorjaustöitä. Pelkästään jo tästä syystä olisi järkevintä myydä rakennukset mahdollisimman nopeasti kaupungin omistuksesta pois. Tilalaitos haluaakin nyt uudistaa vuonna 2001 tekemänsä myyntiesityksen. Oheismateriaali 1 Kehittämisvaihtoehto 1 Oheismateriaali 2 Kehittämisvaihtoehto 2 Oheismateriaali 3 Kehittämisvaihtoehto 3 Tilalaitoksen johtaja Martti Kuitunen: Ehdotus Kiinteistölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Jokikatu 2 -6 myydään, jotta saadaan vapautettua pääomia kaupungin perustoimintojen käyttämien rakennusten korjauksiin. Samalla Kiinteistölaitokselle ja Tilalaitokselle annetaan toimeksi ryhtyä välittömästi ko. myynnin vaatimiin toimenpiteisiin. Klk § 386 Pöydältä 5.6.2002 § 373 Päätös Asia pantiin pöydälle yksimielisesti Ilolan Heinosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta. Tilalaitoksen johtaja tarkisti esittelytekstin edelläolevan mukaiseksi. Klk § 426 Pöydältä 12.6.2002 § 386 Päätös Kiinteistölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Jokikatu 2-6 myydään, jotta saadaan vapautettua pääomia kaupungin perustoimintojen käyttämien rakennusten korjauksiin. Samalla Kiinteistölaitokselle ja Tilalaitokselle annetaan toimeksi ryhtyä välittömästi ko. myynnin vaatimiin toimenpiteisiin lähtökohtaisesti vaihtoehdon 2 B pohjalta. Samalla Kiinteistölautakunta merkitsi tiedokseen, että kaupungin johdon edustajat käyvät tarvittavat neuvottelut Jokikadun vuokralaisina olevien taiteilijayhdistysten kanssa ennen kuin kiinteistölautakunnan myyntiä koskeva esitys tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös asiassa tehtiin yksimielisesti Ilolan Kytän kannattamana tekemästä ehdotuksesta. Asian esitteli rakennuttamispäällikkö Merja Lumme. Kh § 796 Oheismateriaali 1 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu kiinteistölautakunnan päätös 18.4.2001 Oheismateriaali 2 Kiinteistölautakunnassa esitetyt kehittämisvaihtoehdot Oheismateriaali 3 Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus kaupunginhallitukselle kehittämisvaihtoehdoksi Kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty: Ehdotus Kaupunginhallitus päättää kumota kiinteistölautakunnan 18.4.2001 § 231 tekemän päätöksen Jokikatu 2 - 6 :n välittömästä myymisestä ja päättää, että kohde myydään kiinteistölautakunnassa 19.6.2002 esillä olleen vaihtoehdon 1 B mukaisena kokonaisuutena siten, että sen mukainen rakennusmassa säilytetään ympäristökeskuksen ja museoviraston kanssa sovitulla tavalla, että taiteilijayhdistysten käyttöön varataan rakennuksen joen alajuoksun puoleiseen osaan rajoittuva n. 1600 ka-m2 kokonaisuus luovutettavaksi perustettavalle säätiölle ja luovutetusta osasta muodostetaan oma kiinteistöyksikkönsä tai vaihtoehtoisesti Kiinteistölautakunta sisällyttää tarjouspyyntöihinsä kiinteistön ostajalle rasitteeksi enintään 2000 ka-m 2 työtilojen osoittamisen Jokikadun kiinteistön alueelta 50 - 60 taiteilijan käyttöön kohtuullisella vuokratasolla, jonka mahdollisesta subventiosta on erikseen sovittava kulttuuritoimen kanssa ja, että kiinteistö myydään tarjouskilpailun perusteella mahdollisimman nopeasti jo ennen varsinaisen kaavoituksen valmistumista ja kaupunki pidättää kauppakirjassa oikeuden lisäkauppahintaan, mikäli alueelle kaavoitetaan erikseen sovittavan ajan sisällä lisää rakennusoikeutta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää antaa ympäristö- ja kaavoitusviraston tehtäväksi valmistella alueelle kaavaehdotus, joka mahdollistaa vaihtoehdon 1 B mukaisen rakennusoikeuden, käyttötarkoituksen ja tonttijaon. Samalla kaupunginhallitus toteaa, että kiinteistölautakunnan tulee välittömästi valmistella Linnankatu 61 sijaitsevan Ipnoksen vanhan tehdasrakennuksen ja alueella sijaitsevien kasarmirakennusten myynti ympäristö- ja museoviranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Päätös Asia pantiin pöydälle Lehtisen ehdotuksesta yksimielisesti. Merkittiin, että pöydille jaettiin turkulaisten taiteilijayhdistysten kommentti Jokikatu 2-4 myyntipäätökseen. Kh § 820 Pöydältä 2.9.2002 § 796. Kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty: Ehdotus Kaupunginhallitus päättää kumota kiinteistölautakunnan 18.4.2001 § 231 tekemän päätöksen Jokikatu 2 - 6 :n välittömästä myymisestä ja päättää, että kohde myydään kiinteistölautakunnassa 19.6.2002 esillä olleen vaihtoehdon 1 B mukaisena kokonaisuutena siten, että sen mukainen rakennusmassa säilytetään ympäristökeskuksen ja museoviraston kanssa sovitulla tavalla, että taiteilijayhdistysten käyttöön varataan rakennuksen joen alajuoksun puoleiseen osaan rajoittuva n. 1600 ka-m2 kokonaisuus luovutettavaksi perustettavalle säätiölle ja luovutetusta osasta muodostetaan oma kiinteistöyksikkönsä tai vaihtoehtoisesti Kiinteistölautakunta sisällyttää tarjouspyyntöihinsä kiinteistön ostajalle rasitteeksi enintään 2000 ka-m 2 työtilojen osoittamisen Jokikadun kiinteistön alueelta 50 - 60 taiteilijan käyttöön kohtuullisella vuokratasolla, jonka mahdollisesta subventiosta on erikseen sovittava kulttuuritoimen kanssa ja, että kiinteistö myydään tarjouskilpailun perusteella mahdollisimman nopeasti jo ennen varsinaisen kaavoituksen valmistumista ja kaupunki pidättää kauppakirjassa oikeuden lisäkauppahintaan, mikäli alueelle kaavoitetaan erikseen sovittavan ajan sisällä lisää rakennusoikeutta. Lisäksi kaupunginhallitus päättää antaa ympäristö- ja kaavoitusviraston tehtäväksi valmistella alueelle kaavaehdotus, joka mahdollistaa vaihtoehdon 1 B mukaisen rakennusoikeuden, käyttötarkoituksen ja tonttijaon. Päätös Kaupunginhallitus päättää kumota kiinteistölautakunnan 18.4.2001 § 231 tekemän päätöksen Jokikatu 2 - 6 :n välittömästä myymisestä ja päättää tehdä periaatepäätöksen siitä, että taiteilijayhdistysten käyttöön varataan Jokikatu 2 - 6:sta tarvittavia tiloja ja asia muuten palautetaan alueen kaavoittamiseksi niin, että vaihtoehtojen 1 B ja 2 B pohjalta laaditaan kaavaluonnokset 30.11.2002 mennessä.