Titanik-galleria jatkaa
10-vuotisjuhlavuotensa juhlintaa videokatselmuksella.
VIDEO-KAPUUM on pienimuotoinen ulkona toteutettava videokatselmus kolmena peräkkäisenä iltana.
Esitykset elokuun öinä alkaen kello 22 gallerian edessä.
Esillä on lukuisa joukko videoita Turun alueella työskenteleviltä videontekijöiltä. Mukana on koko kirjo laidasta laitaan, eli ammattilaiset, opiskelijat ja harrastajat pääsevät esille sulassa sovussa.
Gallerian mukaan tavoitteena on tuoda esille laaja videon tekemisen kirjo.
-VIDEO-KAPUUM syntyi kiinnostuksesta hahmottaa alueellinen "kellaripajojen" verkosto. Nämä videot ovat yleensä kaikkien normaalien levityskanavien ulkopuolella, kertoo Pia Hovi Titanikista.
Keskiviikkona 26.8. on vuorossa 30-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävän Kai Kyösti Kaukovallan harvinainen underground-elokuva Hy-te-toteled vuodelta 1968. Sittemin videolle siirretty teos saa Turussa itse asiassa uuden kantaesityksensä, sillä ensimmäistä kertaa mukana on tekijän itse säveltämä ja esittämä musiikki.
Kolmas ilta on omistettu nuorille ammattiin valmistuville sekä kotipajoissaan videoita tekeville harrastajille.
-Haluamme selvittää, ketkä ovat näiden videoiden yleisöä ja onko mahdollista ja tarpeen järjestää vuosittainen videoiden yleiskatselmus, Pia Hovi toteaa. Hänen mukaansa Titanik voisi toimia yhdyslinkkinä mitä erilaisimman videotuotannon kohtaamisille.
Viime syksynä Pirkanmaalta takaisin Turun seudulle palannut Kaukovalta tunnetaan lähinnä näytelmäkirjailijana. Tätä nykyä video on kuitenkin miehen pääasiallinen työkalu. Kaukovalta mm. Seurasi taitelija Aleksanteri Ahola-Valon viimeistä elinvuotta videokameran kanssa niin, että haastattelumateriaalia syntyi 80 tuntia. Tuosta materiaalista Kaukovalta on jo työstänyt useita lyhyempiä otoksia eri tarkoituksiin.
Hy-te-toteledin tarina alkaa Tampereen kaupunginkirjaston kirjoituskilpailusta vuonna 1968. Novellisarjan kolmonen Martti Tapani Mutanen ja runosarjan pronssimitalisti Kai Kyösti Kaukovalta tutustuivat ja löysivät pien yhteisen harrastuksen elokuvasta sanan laajassa merkityksessä.
Mutasella oli varastossa outoja filminpätkiä, Kaukovallalla puolestaan uusi kamera sekä kuvausryhmän kulkuneuvoksi Vespa.
-Kuvausidea oli selkeä: ajetaan skootterilla ympäri kaupunkia ja kuvataan mitä nähdään, kertoo Kaukovalta.
Alusta alkaen oli myös selvää, että todellinen elokuva on mustavalkoinen ja mykkä, ilman kirjallisia jäänteitä tai muuta painolastia, aiheesta puhumattakaan.
-Kaikki on unta tajunnanvirtaa, eikä mitään selitetä välitekstein tai muutenkaan, selvittää Kaukovalta 30 vuoden takaista estetiikkaansa.
Elokuva koostettiin elokuun lopulla, Tsekkoslovakian miehityksen tietämillä, ja äärimmäisen sekalaisesta aineistosta. Mukaan tuli mm. Kai Kyösti Kaukovallan enon Ilpon kuvaama otos Neuvostoliiton johtajien Hrutsevin ja Buganinin vierailusta Tampereen Lenin-museossa 1957.
-Koska elokuva ei kertonut mistään, piti nimen olla tyylin mukainen. Englantilais-ruotsalaisesta sanakirjasta vuodelta 1807 löysin huudahduksen Hy-te-toteled, ruotsiksi jag skall dricka icke mera eli enää en juo, mikä oli tarpeeksi hämärä nimi tälle elokuvalle, Kaukovalta kertoo.
Elokuvan ensimmäinen ensi-ilta oli 15.12. 1968 Tampereella. Innostuneen vastaanoton rohkaisemana nuoret taitelijat kävivät esittämässä ohjelmaansa myös muualla kotimaassa. Seuraavan vuosikymmen ajaksi teos katosi man alle, mutta vuonna 1980 se sai uuden tulemisensa Arte ry:n 20-vuotisnäyttelyssä Wäinö Aaltosen museossa. Kahden turkulaisesityksen välissä elokuva on näytetty kertaalleen Tampereella vuonna 1984.