| ::: <<< näyttelyt 2009 |
PERFORMANSSIEN PÄIVÄ lauantaina 5.9.2009 CHANCE HOTEL GROMADA CHANCE Robert Ladislas Derr Arte ry:n mediataiteen residenssi SUMUn syyskuun taiteilija on Robert Ladislas Derr. CHANCE on psykomaantieteellinen kävelyperformanssi, jonka Derr on toteuttanut maailmanlaajuisesti useissa eri kaupungeissa. Performanssissa katsojat määräävät Derrin kulkusuunnan arpakuutioita heittämällä. Heitot osoittavat, minne hänen on liikuttava: eteen, taakse, oikealle, vasemmalle, onko hänen käännyttävä ympäri vai pysyttävä paikallaan. Robert Ladislas Derr hyväksyy 30 ensimmäistä nopanheittoa, joiden perusteella hän suuntaa kulkunsa. Kävelyn aikana häneen on kiinnitettynä neljä videokameraa, jotka kuvaavat hänen reittinsä kulun. Kävelyperformanssissa Robert Ladislas Derr pukeutuu peilipukuun. Heijastavien peilien avulla hänen olemukseensa tulee todellisuuden ja heijastuskuvan luomaa kaksijakoisuutta. Suoritettuaan kävelyn hän palaa jokaiseen kohtaamaansa risteykseen ja valokuvaa ne edestä, takaa ja sivuilta saaden näin aikaan myös valokuvallisen karttapiirroksen. Robert Ladislas Derr koostaa performanssistaan videoteoksen, joka on esillä SUMU-tilassa Titanik Galleriassa 11.–23.9.2009. http://home1.arts.ohio-state.edu/~derr34/ HOTEL GROMADA Nicolas Perretin & Cedreic Anglaret Hotel Gromada on Nicolas Perretin ja Cedric Anglaretin ääniprojekti. Molemmat miehet ovat imrovisoituja kenttä-äänityksiä tekevän Ensemble Les Molaires de l'Est:n jäseniä. Vuonna 2007 heidän yhteinen kiinnostuksensa äänimaisemiin, outoihin ilmapiireihin ja paremmin jäsenneltyihin sävellyksiin ajoi heidät päätökseen perustaa oma projektinsa, sekä raakaäänityksille, epätavallisille äänikokeiluille ja hienovaraiselle musiikille omistautunut levy-yhtiö Elephant and Castles. Todellisuutta raakamateriaalinaan käyttäen Hotel Gromada aaltoilee aina äärimmäisen konkreettisen ja abstraktin välillä, luoden kuvitteellisia tiloja ei-kuvallisen narraation avulla, lähestyen jotakin, jota voisi kutsua tuntemusten elokuvaksi jossa kuvat syntyvät yleisön omassa mielikuvituksessa. Erona objektiiviseen näkökulmaan heidän työtapansa - matkustaminen, ihmisten tapaaminen, osallistuminen paikalliseen elämään... - merkitsee alusta saakka äänittäjien läsnäoloa ja siten äänitysten subjektiivisuutta.
|
Kuvat: Reino Koivula |