::: <<< näyttelyt 2009

ELLEN SOFIE GRIEGEL
Tule lähemmäs! Kom naermere!

SUMU-residenssi
5.–11.2.2009
Avajaiset
keskiviikkona 4.2.2009 klo 18–20, Galleria Titanik

Galleria Titanikin yhteydessä toimivassa Sumu-residenssissä on esillä norjalaisen taiteilijan Ellen Sofie Griegelin valoteoksia 5.–11. helmikuuta. Tähtiä muistuttavat teokset sykkivät valoa ja ’heräävät henkiin’ katsojan lähestyessä niitä.

http://www.ellensofiegriegel.blogspot.com







Turun Sanomat
Julkaistu 10.2.2009

Norjalainen Ellen Sofie Griegel työskenteli kuusi viikkoa Turussa

Ihminen herättää eloon elektronisen sykkeen

MILLA PITKÄNEN

- Taiteilijana olemisessa on hyvää se, ettei koskaan voi tietää, miten ihmiset kokevat taiteen. Luulen, että ihmiset ajattelevat teoksista muuta kuin itse on ajatellut. Jokaisella on oma kokemuksensa, norjalainen taiteilija Ellen Sofie Griegel pohtii.

Griegel saapui Titanikin Sumu-residenssiin tammikuun alussa. Hän työskentelee Turussa kuuden viikon ajan.

- Ilmoittauduin residenssihakuun projektillani, jossa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa valojen kanssa. Olen tehnyt näyttelyni työt Turussa.

Kolme interaktiivista tilaa

Griegel loi kolme erilaista tilaa. Pimeä tila on musta huone, jonka keskellä on musta kuutio. Sen sisustana on ontto valkoinen tila. Kuution pohjalla on liikkeeseen reagoiva elektroninen laite. Läpinäkyvän pallon sisällä laite sykkii, kun katsoja on sen lähellä, ja pysähtyy sitten.

Pallojen sisällä on puna- ja keltahehkuisia led-valoja. Griegel sanoo, että lämminhehkuiset valot ovat kuin elimiä. Vastakohtaisuutta syntyy varsinkin mustan huoneen pimeydessä.

-Tätä voi kutsua sydämeksi, jos haluaa, mutta se on enemmän metafora elämästä. Kun ihminen tulee lähelle, se herää eloon. Yritän ilmaista teosteni avulla pienten kohtaamisten merkitystä.

Valkoista tilaa katsoja lähestyy gallerian ulkopuolelta. Tilan objekti sykkii koko ajan ja sen elämää voi seurata, vaikka galleria olisi kiinni.

Kolmas interaktiivinen tila sijaitsee gallerian lähellä rannan tuntumassa. Taiteilija asettaa objektit päivittäin ulkotilaan, jotta ohikulkijat voivat tutustua niihin.

Griegel on harrastanut elektroniikkaa taidekoulusta lähtien.

- Kukaan ei ole opettanut minulle tekniikan maailmaa, olen löytänyt tarvitsemani tiedot netistä ja alan kirjoista. Kun idea tulee, tiedän, että aina joku on tehnyt jotakin samanlaista ja voin käyttää sitä hyödykseni. Opin elektronisten sovellusten tekemisestä joka kerralla uutta ja koulutan näin itseäni, Griegel toteaa.

Laajempi perspektiivi elämään

Ellen Sofie Griegel toivoo, että katsojat voisivat kokea hänen näyttelyssään jotakin hyvää, kuten rakkautta.

Jokapäiväisessä elämässä olisi oltava hyvän kokemista, koska se tekisi elämästä helpompaa. Hyvän kokemisen saavuttaa parhaiten, kun on avoin. Elämän tarjoama hyvä on olemassa - jos kulkee silmät kiinni, sitä ei näe.

Matkustaminen tuo taiteilijan elämään syvyyttä. Hän on silloin avoinna ympäristön ärsykkeille. Vartalo ja kasvot viestivät tuntemattomille ihmisille hänen aktiivisesta suhtautumisestaan ympäristöön.

- Vaihdoin juuri muutaman sanan suojatiellä vieressäni seisovan naisen kanssa. Meidän elämämme tiivistyivät noihin sanoihin uskomattomalla tavalla. Sitten sanoimme näkemiin. Alun perin halusimme vain puhua kylmästä säästä.

Griegel sanoo, että tapaamiset luovat sellaista, mitä ei voi heti tietää. Tapaaminen käynnistää domino-efektin, ja niin maailma tulee tutuksi.

- Koko maailma aukenee. Samanlaista luovaa vapautumista voi kokea leikkiessä.

Turussa ollessaan Griegel voi keskittyä kokonaan työhön, kun hän on irrottautunut tutusta ympäristöstään.

- Tämä on minulle tuotteliasta aikaa, kuin ruokaa taiteelliselle työlleni. Gallerian ihmiset ovat vieneet minua ympäriinsä niin paljon, etten kokenut ollenkaan masentavaa tammikuuta, hän toteaa.

Turusta Griegel suuntaa töittensä kera Tukholman Supermarket-taidemessuille.