| ::: <<< näyttelyt 2008 |
Titanikin 20-vuotisjuhlan kunniaksi vuoden 2008 näyttelykalenterista on varattu tavallista enemmän tilaa Arten omille projekteille. Titanikin virallisena syntymäpäivänä avautuva näyttely It’s Nothing Personal tukee yhdistyksen linjaa yhdessä toimimisen tärkeydestä. Näyttelyyn ilmoittautuneista yhdistyksen jäsenistä on arvottu työparit, jotka toteuttavat galleriaan itselleen arvotulla tekniikalla yhteisteoksen. Näyttelyssä nähdään seuraavilla tekniikoilla toteutettuja teoksia: sirkustaide, body painting/building, perinteiset käsityöt, seinämaalaus, kollaasi, installaatio jätemateriaalista sekä taidetta jakeluun. Parityönä tehtävät teokset korostavat ajatusta Arte ry:stä taiteellisesti aktiivisena yhteisönä yksittäisten jäsenten esiinnostamisen sijasta. Näyttelyyn osallistuvat työparit: Suvi Aarnio – Sanna Vainionpää / Body Painting / Body Building Teoksen pohjakangas esittää Tauno Torpon vuonna 1958 piirtämää Turun matkailukarttaa, jonka päälle on savea muotoilemalla suunniteltu uusi rakennuskanta. Jospa 60-luvun rakentaminen olisikin suosinut savea? Miltä kaupunki näyttäisi nyt? Tätä pohtivat Reino Koivula ja Paula Väinämö perinteisin käsityövälinein, paljain käsin, muovaamassaan teoksessa.
2. Katri Sipiläinen ja Marjatta Holma: Äkillisen parinvaihdon johdosta hammastanamaalaus toteutettiin eräänä yönä improvisoimalla suoraan seinään. Se onkin jatkopiirustus, jossa vapaa assosiaatio kehkeytyy kokonaisuudeksi. Hammastahnan outo arkisuus aistimuksellisena ja juhlavana piparminttumaisuutena sai alkusysäyksensä valokuvasta, jossa vankilan seinälle oli tehty kuva ainoalla käsillä olevalla materiaalilla.
3. Leonardo Nieva ja Matti Tainio: Identifikaatio Miten identiteetti muodostuu? Mitä on ennen kuin identiteetti vakiintuu? Identifikaatiossa identiteettikriisissä oleva ihminen tunnistaa itsensä ja tapansa toimia maailmassa. Kriisistä toivuttuaan hän toimii uuden identiteettinsä mukaisesti. Identifikaatio saattaa toimia myös psyykkisenä puolustuskeinona, jolloin henkilö tulee jossakin suhteessa jonkun toisen henkilön kaltaiseksi. Kollaasiteos on syntynyt kahden toisilleen vieraan persoonan ideoiden, tekniikoiden ja työtapojen yhteispelistä. Molemmat ovat tuoneet teokseen omia ajatuksiaan ja työskentelytapojaan, niitä on kokeillen ja keskustellen palloteltu. Toiset ideat ovat karsiutuneet, toiset päätyneet teokseen, mutta hautautuneet uudempien ideoiden alle. Toiset kestivät pinnalla.
4. Suvi Aarnio ja Sanna Vainionpää: Fasten your seatbelt for an unbelievable muscle journey -IFBB Pro Marja Lehtonen-
5. Anneli Nygren ja Sari Torvinen: PUPPY Ensimmäinen taidetta jakeluun järjestettiin Turussa vuonna 2002. Emme kumpikaan osallistuneet siihen. Näin ollen käsityksemme siitä, mitä olimme tekemässä, oli arvailujen varassa. Jonkinlainen ajatus painotuotteesta kummitteli mielessämme. Tarkennettuna teokseksi kiteytyi korttisarja. Aihemaailmana oli taiteilijan aina niin kiehtova elämäntaival: kiusaukset, houkutukset, kärsimykset. Koska nuori taiteilija on kuin koiranpentu, joka työntää kuononsa aina sinne, minne ei pitäisi, päätimme mekin luopua ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Tavoitellaksemme yleispätevyyttä ja näyttelyidean vaatimaa nonpersoonallisuutta valitsimme korttien taustat tunnetuista taidekuvista ja tekstit taidehistorian kielikukkasista. Ottakaa Puppy omaksenne!
6. Sanna Syvänen ja Jarkko Rantanen: Olemme dyykanneet tarkoitukseemme sopivaa jätemateriaalia. Aluksi teosta muokkasi löydetty materiaali; teoksen ja idean kehittyessä metsästimme installaatioon tiettyjä palasia kierrellen Turussa roskikselta roskikselle. Teoksessa on mukana myös lainattua ja nurkkaan unohdettua. Nuket muistuttavat ihmistä omasta kuolevaisuudestaan ja sitä kautta aiheuttavat pelon tunnetta. Haluamme kiittää teoksemme toteutumisesta Outi Sippolaa ja Timo O. Nenosta.
7. Tamara Piilola ja Jukka Hautamäki: Ay Paloma, videoinstallaatio Tekniikaksemme arpoutui sirkustaide, josta emme tienneet mitään. Sirkukselle ominaista on yllätyksellisyys ja esitysmäisyys, ja nämä elementit poimimme videoinstallaation lähtökohdaksi. Pääosan videoista muodostaa still-kuvamainen tuntemattoman trubaduurin esitys kappaleesta La Paloma. Trubaduuri seisoo ilmapallojen ympäröimänä ja laulaa sydämensä pohjasta. Laulu sopii sisältönsä puolesta hyvin sirkukseen, sillä sen tunnelma on yhtä aikaa toiveikas ja surumielinen, kuten sirkuksen klovnien kasvomaalaukset.
|
| <<< 2008 |